Kestävän matkailun tila 2025: kehitys etenee, mutta suurimmat muutokset ovat vielä edessä
Visit Finlandin tuore Kestävän matkailun tila 2025 -raportti antaa ajantasaisen kuvan suomalaisen matkailun kestävyyden kehityksestä. Tulosten mukaan toimialalla on edistytty monilla osa-alueilla, mutta samalla esiin nousee rakennehaasteita, jotka edellyttävät laajempaa muutosta. Raportin keskeinen viesti on, että matkailun tulevaisuus rakentuu arvonluonnille; toimialan kyvylle tuottaa samanaikaisesti taloudellista, sosiokulttuurista ja ekologista hyötyä.
Sustainable Travel Finland -ohjelman vuosittaiseen indikaattorikyselyyn vastasi ennätykselliset 738 yritystä, mikä vahvistaa koko toimialan kykyä seurata kehitystä ja tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä. Samalla tiedon määrä ja laatu ovat parantuneet.
Edistystä ilmastotyössä - mutta päästöt kasvussa
Kestävyystoimet ovat juurtuneet osaksi monien matkailuyritysten arkea. STF-ohjelmaan osallistuvista yrityksistä valtaosa on toteuttanut energiansäästötoimia, ja uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta on korkealla tasolla. Myös ilmastotyön systemaattisuus on vahvistunut: hiilijalanjäljen mittaaminen on yleistynyt, ja yrityksissä tehdään toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi.
Kokonaiskuva ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Matkailun kokonaispäästöt ovat kasvaneet, ja erityisesti liikkumiseen liittyvät päästöt korostuvat edelleen suurimpana haasteena. Vaikka kohteessa tehtävät ilmastotoimet ovat edenneet, matkailun hiilijalanjäljestä merkittävä osa syntyy kohteeseen saapumisesta. Lentämisen osuus Suomeen suuntautuvista matkoista on edelleen huomattava, mikä tekee päästövähennyksistä haastavia. Tämä korostaa tarvetta siirtyä yksittäisistä toimenpiteistä laajempiin, alueellisiin ja infrastruktuuriin kytkeytyviin ratkaisuihin.
Luontotyö etenee hitaasti, ja painopiste vielä korjaavissa toimissa
Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on noussut keskeiseksi teemaksi matkailussa, mutta käytännön kehitys on ollut hidasta. STF-ohjelman yrityksistä noin 41 % tukee luonnon monimuotoisuutta, mutta edistystä ei ole tapahtunut merkittävästi viime vuosina.
Luontotyössä painopiste on edelleen pitkälti korjaavissa toimenpiteissä, kuten vieraslajien torjunnassa ja elinympäristöjen kehittämisessä, kun taas ennakoiva ja systemaattinen työ on vielä harvinaisempaa. Tämä korostaa tarvetta siirtyä kohti vaikuttavampaa ja suunnitelmallisempaa luontotyötä, jossa toiminnan ympäristövaikutukset tunnistetaan ja niitä myös mitataan. Raportissa tarkastellaan rahoitusmallien roolia muutoksen mahdollistajana.
Paikallisten rooli matkailun kehittämisessä vielä rajallinen
Sosiaalinen hyväksyttävyys nousee raportissa keskeiseksi kestävän matkailun edellytykseksi. Vaikka matkailijoiden näkemyksiä kerätään melko laajasti, paikallisyhteisöjen systemaattinen osallistaminen on edelleen vähäistä. Matkailun alueorganisaatioista vain noin neljännes on toteuttanut asukaskyselyjä. Tämä kertoo tarpeesta kehittää osallistavampia toimintamalleja, joissa paikalliset asukkaat nähdään voimavarana ja aktiivisina toimijoina matkailun kehittämisessä, ei vain sen kohteina.
Kestävä matkailu on ennen kaikkea arvonluontia
Raportin keskiössä on ajatus matkailusta arvonluojana. Arvo syntyy, kun matkailu vahvistaa samanaikaisesti paikallistaloutta, yhteisöjen hyvinvointia ja luonnon tilaa. Tämä tarkoittaa siirtymää määrän kasvusta kohti laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi uusina luontopohjaisina liiketoimintamalleina, sidosryhmien entistä vahvempana osallistamisena, sekä paikallisen identiteetin ja kohteiden vetovoiman myönteisenä kehityksenä.
Raportin tietoon ja tutkimukseen perustuva analyysi osoittaa, että Suomessa matkailualalla on hyvät edellytykset toimia kestävän matkailun edelläkävijänä. Samalla se tuo esiin, että siirtymä ei synny yksittäisillä toimenpiteillä, vaan tarvitaan yhteistä visiota, uusia yhteistyömalleja ja yhä moniulotteisempaa vaikuttavuuden mittaamista, mutta myös rohkeutta uudistaa vakiintuneita toimintatapoja.