Matkailun Pulssi
Suomi tähtää maailman johtavaksi kestävän matkailun kohteeksi. Se edellyttää matkailuviennin eli Suomeen suuntautuvan ulkomaisen matkailun ja siitä saatavien tulojen kasvattamista, huomioiden matkailulliset kilpailuetumme sekä pitkän tähtäimen ympäristö- ja sosiokulttuuriset vaikutukset. Matkailun Pulssi -sivu kokoaa ajankohtaista tietoa Suomen matkailun kehityksestä. Tiedot päivitetään kuukausittain.
- 29.10.2026
Sesonkiraportti
Visit Finland kokoaa sesonkiraporttiin tärkeimpien matkailun kysynnän mittarien kehityksen.
- Gini-kerroin on mittari, joka kuvaa matkailun ympärivuotisuutta rekisteröityjen yöpymisten osalta. Sen arvo on välillä 0-1. Mitä lähempänä nollaa luku on, sitä tasaisemmin yöpymiset ovat jakautuneet eri kuukausille. Koko Suomen gini-kerroin vuonna 2025 oli 0,12, mikä oli hieman edellisvuotta parempi. Heinäkuu on erityisesti kotimaanmatkailun ansiosta suosituin yksittäinen matkailukuukausi, vaikkakin ulkomaisten matkailijoiden suosituimmaksi kuukaudeksi on koronavuosien jälkeen noussut joulukuu.
- Ulkomaisen matkailijan hiilijalanjälki päivää kohden on keskimäärin 75 kg co2. Suurin osa matkailijan hiilijalanjäljestä syntyy meno-paluumatkasta Suomeen. Päästölaskennassa yleisesti käytettävä indikaattori on hiilitehokkuus, mikä mittaa matkailijan käyttämää rahamäärää suhteessa hänen jättämäänsä hiilijalanjälkeen (EUR per kg CO2). Vuonna 2025 ulkomaisen matkailijan hiilitehokkuus oli 1,1.
- Tyypillisin ulkomaisen matkailijan viipymä Suomessa oli vuonna 2025 3 yötä, mikä oli yhden yön vähemmän kuin edellisvuonna. Pidempi viipymä pienentää päiväkohtaista hiilijalanjälkeä, tuo vientituloja ja työllisyyttä matkakohteeseen.
- Kestävän matkailun STF-ohjelmassa mukana olevista, kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes kaikki toteuttavat aktiivisesti ilmastonmuutosta hillitseviä toimia, kuten ilmoittaa asiakkaille palveluiden hiilijalanjäljet ja kompensoi hiilijalanjälkeä luotettavasti.
Lue lisää: Matkailijamittari ja Kestävän matkailun tila 2024 -raportit.
Ulkomaiset yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä lisääntyivät elokuussa 2 prosenttia edellisvuoteen nähden
Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin 2,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta elokuussa 2026. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisiä oli 1,6 miljoonaa ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä 0,8 miljoonaa. Yöpymisten kokonaismäärä oli prosentin verran edellisvuotta korkeampi. Kotimaiset yöpymiset lisääntyivät yhden prosentin ja ulkomaiset kaksi prosenttia edellisvuoden elokuuhun verrattuna.
Ulkomaisten yöpymisten määrä lisääntyi elokuussa ainoastaan Pääkaupunkiseudulla (+7 %) edellisvuoteen verrattuna. Rannikko-saariston alueella, Järvi-Suomessa sekä Lapin suuralueella ulkomaiset yöpymiset vähenivät hieman edellisvuoden elokuuhun verrattuna.
Eniten yöpymisiä Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin elokuun aikana Saksasta saapuneille matkailijoille. Viiden suurimman lähtömaan joukkoon kuuluivat elokuussa myös Ruotsi, Yhdysvallat, Italia sekä Iso-Britannia.
Kesäsesongin (06-08) 2026 aikana ulkomaisia yöpymisiä Suomen majoitusliikkeissä kertyi 2,1 miljoonaa, mikä oli 2 % edellisvuotta enemmän.
Kesäseongin 2026 ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät Pääkaupunkiseudulla 3 %, Järvi-Suomessa 1 % sekä Lapin suuralueella 3 % edelliskesään verrattuna. Rannikko-saariston alueella ulkomaiset yöpymiset sen sijaan vähenivät edellisvuodesta 3 %.
Eniten yöpymisiä Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin kesä-elokuun aikana Saksasta, Ruotsista, Yhdysvalloista sekä Iso-Britanniasta saapuneille matkailijoille. 
Kuva: Ulkomaiset yöpymiset Manner-Suomen majoitusliikkeissä vuosina 2019 sekä 2025-2026. Tilastopalvelu Rudolf Majoitustilaston Power BI -raportti.
Rekisteröityjen yöpymisten kehitystä Pohjoismaissa voit tarkastella Nordic-raportiltamme.
Matkailusta 3,6 miljardin euron vientitulot viimeisen 12 kuukauden aikana
Matkailu toi Suomen talouteen 3,6 miljardin euroa vientituloja viimeisen 12 kuukauden aikana, kun Suomessa vieraili vajaa 4,4 miljoonaa matkailijaa. 
Kuva: Ulkomainen matkailu Suomeen viimeisen 12 kuukauden aikana, Matkailijamittari Power BI -raportti.
Eniten matkailijoita viimeisen 12 kuukauden aikana saapui Suomeen Virosta, Saksasta, Isosta-Britanniasta sekä Ruotsista.
Kesäsesongin (kesä-elokuu) 2026 aikana Suomeen tehtiin reilu 1,3 miljoonaa matkaa. Vaikka matkoja Suomeen tehtiin 19 prosenttia edelliskesää vähemmän, niin matkailijoiden rahankäyttö pysyi edelliskesän tasolla eli noin miljardissa eurossa. Tämä johtui siitä, että matkailijoiden mediaaniviipymä piteni kolmesta yöstä neljään yöhön ja samanaikaisesti rahankäyttö päivää sekä matkaa kohden kasvoi selvästi edelliskesään verrattuna. Matkojen vähentyessä kokonaispäästöt pienenivät ja mediaaniviipymän pidentyessä myös päästöt matkaa kohden vähenivät. Päästöjen vähentyessä ja matkaa kohden käytetyn rahanmäärän kasvaessa hiilitehokkuus parani selvästi ollen 1,4 € / kg CO2, kun se viime kesänä oli 1,1 € / kg CO2.
Kesäsesongin matkoista noin 64 % oli lomamatkustusta Suomeen, kun osuus oli edelliskesänä 56 %. Eli lomamatkustuksen osalta matkojen määrä pieneni muuta matkustusta maltillisemmin (-7 %). Erityisesti työmatkustukseen liittyvät matkat vähenivät selvästi ja esimerkiksi kongressi-/messukävijöiden matkustus tippui 56 % edelliskesästä.
Kesän lomamatkailijoiden kokonaisrahankäyttö kasvoi 14 %. Vaikka myös muiden matkailijaryhmien rahankäyttö päivää kohden kasvoi edelliskesään verrattuna, niin kokonaisrahankäyttö lisääntyi lomamatkailijoiden lisäksi vain opiskelijoilla.
Kesän lomamatkailijoista 63 % kertoi matkan pääkohteekseen Helsingin. Vaikka lomamatkoja Helsinkiin tehtiin 13 % edelliskesää vähemmän, niin kokonaisrahankäyttö näiden matkojen osalta kasvoi 13 %. Suhteelisesti vahvinta kokonaisrahankäytön kasvu oli lomamatkoilla, joiden pääkohteena oli Vaasa, Porvoo, Naantali tai Espoo.
Eniten lomamatkailijoita Suomeen saapui kesäsesongin aikana Saksasta, Ruotsista ja Virosta. Suurimmista lähtömaista matkat sekä kokonaisrahankäyttö lisääntyivät erityisesti Norjasta ja Japanista. Kokonaisrahankäyttö kasvoi selvästi näiden lisäksi myös Puolasta ja Ruotsista Suomeen saapuneilla lomamatkustajilla.
Vuoden 2026 alusta alkaen matkailijoilta on kysytty myös tyytyväisyyttä matkan pääkohteeseen sekä Suomen suositteluhalukkuutta. Kesäsesongin aikana lomamatkailijoiden tyytyväisyys matkan pääkohteeseen oli 4,7 ja suositteluhalukkuus 64, joten kesälomamatkan anti on koettu erittäin hyväksi.
Kestävä matkailun kehitys edellyttää paitsi talouden kasvua, myös ekologisten ja sosiaalisten tekijöiden huomioimista. Toimet hiilijalanjäljen pienentämiseksi, matkailijoiden pidemmät viipymät Suomessa sekä matkailun jakautuminen ympärivuotisesti eri sesongeille edistävät kestävää matkailua.
Visit Finland tukee matkailuyrityksiä ja -alueita kestävän kasvun polulla tarjoamalla niille kattavan kestävän matkailun Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelman. Vuoden 2026 syyskuussa STF-merkki oli 532 yrityksellä sekä 15 matkailualueella.
Digitalisaatiosta kilpailukykyä Suomelle
Digitalisaatio on yksi Suomen matkailuyritysten kilpailueduista Pohjoismaissa. Visit Finlandin digitaalisen kehityksen palvelut ja toimenpiteet auttavat matkailutoimijoita pysymään mukana digikehityksen vauhdissa. Vuoden 2026 elokuussa Visit Finlandin matkailun tuotetietokanta DataHubissa on julkaistu yli 13 400 matkailutuotetta yli 3 600 suomalaiselta matkailuyritykseltä.
DataHubissa olevista matkailutuotteista 12 % on kestävän matkailun STF-merkin saaneiden yritysten tuotteita. DataHubin yritys- ja tuotetietoja käyttää yli 50 eri julkaisukanavaa, joilla markkinoidaan suomalaisia matkailutuotteita ulko- ja kotimaisille matkailijoille.
Ennuste lentomatkustuksesta lupaa kasvua syyssesongille
Syyssesongin (syys-marraskuu 2026) ulkomaisen lentomatkustuksen Suomeen ennustetaan 20.9. tilanteen mukaan kasvavan noin 8 % edellissyksyyn verrattuna.
Syyssesongin suurimmat lentomatkustuksen virrat Suomeen tulevat ennusteen mukaan Japanista, Ruotsista, Saksasta, Iso-Britanniasta sekä Yhdysvalloista.
Kuva: Ennuste lentomatkustuksesta Suomeen syys-marraskuun 2026 aikana sekä top 10 lähtömarkkinaa, Amadeus / Destination Gateway.
Lue Visit Finlandin ajankohtaiset uutiset, tiedotteen, tapahtumat, blogit ja caset.