Miten huomioida saamelaiskulttuuri vastuullisesti matkailussa?
Miten matkailuyritys voi huomioida saamelaiskulttuurin vastuullisesti? Entä miten välttää tahattomatkin virheet markkinoinnissa, tuotekehityksessä tai asiakkaiden ohjeistamisessa? Kestävän matkailun oppaaseen on julkaistu uusi luku, "Matkailu ja alkuperäiskansat", joka tarjoaa matkailuyrityksille ja matkailun alueorganisaatioille käytännönläheistä tietoa alkuperäiskansojen oikeuksista, saamelaiskulttuurin erityispiirteistä sekä vastuullisen matkailun toimintatavoista Suomessa.
Matkailu voi parhaimmillaan lisätä kulttuurien välistä ymmärrystä, vahvistaa paikallisten yhteisöjen hyvinvointia ja luoda aitoja elämyksiä matkailijoille. Samalla matkailulla voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia alkuperäiskansojen kulttuureihin, elinkeinoihin ja arkeen. Siksi vastuullinen toiminta edellyttää tietoa, ymmärrystä ja yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa.
Kestävän matkailun oppaan uusi luku auttaa yrityksiä ymmärtämään, mitä alkuperäiskansamatkailulla tarkoitetaan, miksi alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus on kestävän matkailun keskeinen periaate sekä kuinka saamelaiskulttuuria voidaan käsitellä matkailussa kunnioittavasti ja eettisesti. Oppaassa esitellään myös Saamelaiskäräjien vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet sekä etiketti saamelaisten kotiseutualueella toimimiseen ja luonnossa liikkumiseen.
Käytännössä uusi luku auttaa yrityksiä arvioimaan omia tuotteitaan, sisältöjään ja markkinointiaan alkuperäiskansojen oikeuksien näkökulmasta. Se toimii tietolähteenä mutta tarjoaa myös konkreettisia ohjeita esimerkiksi saamelaiskulttuurista viestimiseen, paikallisten toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä asiakkaiden vastuulliseen ohjeistamiseen saamelaisten kotiseutualueella.
– Kestävä matkailu saamelaisten kotiseutualueella alkaa siitä, että alue nähdään matkakohteen sijaan ihmisten kotina, kulttuuriympäristönä ja elinkeinon harjoittamisen paikkana. Kun matkailua kehitetään paikallisia yhteisöjä kuunnellen ja heidän oikeuksiaan kunnioittaen, hyötyvät sekä matkailijat, yritykset että saamelaiskulttuuri, muistuttaa Monika Lüthje Lapin yliopistolta.
Aihe on tärkeä kaikille matkailuyrityksille Suomessa, ei ainoastaan saamelaisten kotiseutualueella toimiville. Saamelaisuus ja saamelaiskulttuuri näkyvät matkailumarkkinoinnissa ja matkailutuotteissa eri puolilla Suomea, minkä lisäksi matkailijat ovat kiinnostuneita paikallisista kulttuureista ja elintavoista. Kulttuurisesti kestävien toimintatapojen tunteminen tukee vastuullista liiketoimintaa, vahvistaa yrityksen uskottavuutta ja auttaa rakentamaan entistä aidompaa ja laadukkaampia asiakaskokemuksia.
– Saamelaiskulttuurin vastuullinen huomioiminen edellyttää ymmärrystä siitä, että kyse on elävästä alkuperäiskulttuurista, ei vain matkailun teemasta. Kestävimmät ratkaisut syntyvät silloin, kun matkailua kehitetään yhteistyössä niiden yhteisöjen kanssa, joihin sen vaikutukset kohdistuvat, jatkaa Liisa Kokkarinen Visit Finlandilta.
Uuteen lukuun pääsee tutustumaan STF-ohjelman kautta. Sisältöä suositellaan hyödynnettäväksi henkilöstön perehdytyksessä, tuotekehityksessä, asiakasviestinnässä ja markkinoinnin suunnittelussa. Pienilläkin valinnoilla voidaan edistää matkailua, joka tukee matkailun hyväksyttävyyttä, saamelaiskulttuurin elinvoimaisuutta, paikallisyhteisöjen hyvinvointia ja matkailun kestävää kehitystä.
Sisällöt on tuotettu yhteistyössä Monika Lüthje / Lapin yliopiston kanssa. Lisäksi sisällöissä on hyödynnetty Metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien tuottamaa materiaalia.