Mitä brittiläinen matkailija etsii Suomesta?

Olen matkustanut eri puolilla maata, kokeillut asioita talviuinnista mökkeilyyn ja maistanut paikallisia herkkuja rönttösestä mustikkapiirakkaan. Yksi asia on käynyt nopeasti selväksi: Suomi on poikkeuksellinen matkailumaa, mutta sen vetovoima ei aina ole helppo pukea sanoiksi.

Isosta-Britanniasta matkustetaan Suomeen yhä enemmän, ja erityisesti talvikausi vetää vahvasti puoleensa. Lappi ja Helsinki ovat monelle ne ensimmäiset kosketuspinnat. Elämyksiä arvostetaan, ja niihin ollaan myös valmiita panostamaan. Kokemusta kuvataan usein yhdellä sanalla: taianomainen. Samalla Suomi koetaan hintavaksi, mikä korostaa odotusten hallinnan merkitystä.

Talven vetovoima tuo mukanaan myös haasteen. Miten vahva, sesonkiin keskittyvä kysyntä voidaan kääntää ympärivuotiseksi kiinnostukseksi? Ja miten matkailijoita voidaan ohjata kokemaan Suomea laajemmin niin ajallisesti kuin maantieteellisesti?

Suomen erityisyys ei perustu yksittäisiin nähtävyyksiin, vaan siihen, miltä täällä tuntuu olla. Tilaan, hiljaisuuteen, puhtaaseen luontoon ja kokemukseen ajasta ilman kiirettä. Juuri nämä asiat tekevät Suomesta ainutlaatuisen, mutta samalla ne ovat vaikeampia markkinoida kuin selkeästi rajattavat kohteet tai ikoniset nähtävyydet.

Moni suomalaisille arkinen asia on kansainväliselle vierailijalle täysin uutta. Ajatus siitä, että järvessä voi uida vapaasti, metsässä liikkua ilman rajoitteita tai että hiljaisuus voi olla kokemus itsessään, ei ole itsestäänselvyys. Näitä ei voi olettaa ymmärrettävän, ne täytyy tehdä näkyviksi.

Hiihtämässä meren jäällä suurlähetystön edustalla.

Samalla on tärkeää ymmärtää, mistä matkailija saapuu. Monelle arki on täynnä melua, kiirettä ja ruuhkaa. Se vaikuttaa myös siihen, miten palveluita tulkitaan. Esimerkiksi ryhmäaktiviteetti saatetaan mieltää valmiiksi ruuhkaiseksi, vaikka todellisuudessa kokemus olisi rauhallinen ja yksilöllinen. Tällaiset mielikuvat syntyvät helposti jo siitä, miten palvelu on kuvattu.

Elämyksiä, jotka on tehty saavutettaviksi

Suomessa on valtava määrä kokemuksia, jotka voisivat kiinnostaa kansainvälisiä matkailijoita, mutta ne eivät aina ole helposti lähestyttäviä ilman paikallistuntemusta.

Moni asia vaatii selittämistä ja rohkaisemista. Maastohiihto on useimmille brittiläisille täysin vieras laji, vaikka Suomessa se on keskeinen osa talvea. Sienestys voi tuntua jopa vaaralliselta, ja marjastus epäilyttävältä ilman opastusta. Samalla kiinnostus on olemassa, kunhan mukaan tarjotaan osaamista, turvallisuutta ja selkeä tapa osallistua.

Sama pätee ruokaan. Suomalaisen keittiön vahvuudet – tuoreus, kausiluonteisuus ja paikallisuus – ovat kiistattomia, mutta ne eivät aina ole helposti löydettävissä matkailijalle. Parhaat muistot syntyvät usein yksinkertaisista asioista: tuoreiden raaka-aineiden äärellä, luonnon keskellä, yhdessä tekemisestä.

Pohjois-Karjalan Marttojen piirakkakoulussa. P-Karjalan Marttojen toiminnanjohtaja Heli Vara, suurlähettiläs Laura Davies ja Public Diplomacy Officer Susanna Shilman. 

Lopulta kysymys on saavutettavuudesta. Kuinka helppoa matkailijan on löytää, ymmärtää ja varata juuri se kokemus, joka tekee Suomesta ainutlaatuisen?

Usein ratkaisu on yksinkertainen:

• selkeät, valmiiksi suunnitellut kokonaisuudet
• helposti hahmotettavat reitit ja aktiviteetit
• palvelut, jotka madaltavat kynnystä kokeilla uutta

Suomi ei välttämättä avaudu “checklist”-matkailuna. Se avautuu kokemuksina, mutta vain, jos ne on paketoitu tavalla, joka tekee niistä saavutettavia.

Potentiaali on valtava. Yhä useampi matkailija etsii rauhaa, tilaa ja merkityksellisiä kokemuksia. Suomi vastaa tähän kysyntään luontevasti, kunhan osaamme kertoa siitä rohkeasti tavalla, joka tekee näkymättömästä näkyvää ja vieraasta houkuttelevaa.

Laura Davies

Ison-Britannian suurlähettiläs Suomessa

Blogi pohjautuu What’s up with Finnish Flavours -seminaarin esitykseen