Sesonkiluonteisuus on osa matkailua ja siihen pohjautuvaa liiketoimintaa. Suomen matkailun vetovoimatekijät perustuvat luontoon ja vuodenaikoihin. Kesä on Suomessa vilkkain matkailusesonki, sillä se on erityisesti kotimaisten matkailijoiden suosiossa. Kesäkuukausina rekisteröidään kolmannes koko vuoden yöpymisistä ja tuotetaan kolmasosa ulkomaisista matkailutuloista. Tavoitteena on tasata sesonkeja ympärivuotisuuden edistämiseksi.
Kuuntele artikkelin sisältöä podcast-muodossa:
Suomessa kausiluonteisuuskerroin eli riippuvuus kolmesta suosituimmasta kuukaudesta (kesä-elokuu) on Euroopan alhaisin, 35 prosenttia (2022). Vuonna 2023 se oli laskenut 34 prosenttiin. Muille kolmelle sesongille yöpymiset jakautuvat Suomessa tasaisesti (22 % kullekin). Teemme siis monia asioita jo hyvin, eikä suurta epäsuhtaa sesonkien välillä ole. Alueiden välillä on kuitenkin eroja. Pääkaupunkiseudulla sesonkiluonteisuus on suuralueista vähäisintä. Lapissa poikkeuksellisesti talvi on suosituin sesonki, jolloin suurin osa on ulkomaisia matkailijoita (koko Suomessa 39 %). Ulkomainen matkailu nostaa talven osuutta suhteessa muihin sesonkeihin.
Matkailun kausiluonteisuutta voidaan madaltaa lisäämällä matkailua hiljaisemmille sesongeille ja ruuhkattomiin kohteisiin. Tasaisemmat matkailuvirrat eri sesonkeina – kesällä, talvella, keväällä ja syksyllä – mahdollistavat paitsi jatkuvammat tulovirrat, myös palveluiden ja infrastruktuurin kattavamman käytön.
Ympärivuotinen matkailuliiketoiminta tuo pysyvämpää työllisyyttä alueen asukkaille ja mahdollistaa paikalliseen kulttuuriin perustuvaa matkailutuotetarjontaa.
– Kun matkailua kehitetään yhdessä paikallisten ihmisten ja yritysten kanssa sekä heidän johdollaan, liiketoiminnan kehitystyötä voidaan tehdä pitkäjänteisemmin ja paikallista kulttuuria arvostaen, tähdentää Visit Finlandin kestävän matkailun asiantuntija Liisa Mäkelä.
Ympärivuotiseksi vakiintuneet matkailukohteet usein houkuttelevat myös kuntien tai kaupunkien investointeja matkailuun, mikä samalla hyödyttää myös paikallisia asukkaita.
Suomen sijainti pohjoisessa, pitkät välimatkat ja heikot kulkuyhteydet etenkin hiljaisina sesonkeina – vaikkapa saaristossa talviaikaan – hankaloittaa matkailua moniin kohteisiin.
– Matkailua myös vilkkaimpien sesonkien ulkopuolella voidaan mahdollistaa esimerkiksi siten, että tarjotaan riittävästi ja helposti saatavilla olevaa tietoa olemassa olevista kulkuyhteyksistä. Erityisesti ulkomaiset matkailijat eivät osaa etsiä kulkuyhteyksiä tietyistä paikoista tai tietyillä sanoilla, Mäkelä huomauttaa.
Ympärivuotinen matkailu edellyttää toki myös, että palvelut ovat rauhallisempinakin kausina auki. Aluksi yritykset voivat joutua ottamaan riskejä ja tehdä kokeilua esimerkiksi supistetuin aukioloin.
– Pohjoisen kohteissa, joissa talvi on pääsesonki, on onnistuttu kasvattamaan pyöräily- ja vaellusturismia, ja tarjolla on jo hyvinkin kattavia viikko-ohjelmia ja paketteja myös kesäkaudelle. Markkinointiin on myös panostettu. Lisäksi hyvällä tapahtumasuunnittelulla on pystytty houkuttelemaan matkailijoita hiljaisemmille ajankohdille ja kasvattamaan sesonkeja molemmista päistä.
Visit Finlandin Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä niin aukioloaikoja kuin ympärivuotista työllisyyttä oli saatu kasvatettua viime vuodesta. Majoitusyrityksistä 84 prosenttia toimi jo ympärivuotisesti. STF-yritysten työntekijöistä 68 % työskenteli vuoden ympäri, ja sesonkityöntekijöiden osuus oli vähentynyt edellisvuodesta 12 prosenttia.
84 % Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelman majoitusliikkeistä toimi ympärivuotisesti 2023 (+17% edellisvuodesta). Keskimäärin majoitusliikkeet olivat auki 11,2 kuukautta.
Noin neljännes Suomen matkailusta on tällä hetkellä Suomeen suuntautuvaa kansainvälistä matkailua. Talouden näkökulmasta ulkomainen matkailu on Suomelle vientiä, joka Matkailijamittarin tietojen mukaan on tuonut viimeisen vuoden kuluessa Suomeen 4 miljardia euroa tuloja.
Ulkomaisen matkailun kasvattamisessa on mahdollisuuksia erityisesti pääsesonkien ulkopuolisen kysynnän lisäämiseksi. Ulkomaisten matkailijoiden voi myös odottaa viipyvän Suomessa pidempään ja käyvän samalla useammassa kohteessa.
– Eri vuodenaikojen yllättävältäkin tuntuvien vetovoimatekijöiden, vaikkapa arktisen saariston, ja niihin perustuvien tuotteiden kohdentaminen tietyille kohderyhmille voi osoittautua kannattavaksi. Myös koko maan kattava retkeilyreitistö on Suomessa maailmanlaajuisesti erityistä, ja sitä voidaan ainakin osittain käyttää ympärivuotisesti, Mäkelä muistuttaa.
Ulkomaiset matkailijat kaipaavat vahvempaa markkinointia kuin kotimaiset, sekä muutoinkin tehokasta ja tarkoin kohdennettua viestintää. Myös yksittäiset yritykset voivat vaikuttaa paljon pelkästään tehostamalla viestintää ja olemalla siten asiakkaille läsnä vuoden ympäri!
Jokainen yritys ja alue voi lisätä matkailun ympärivuotisuutta tehostamalla omaa viestintäänsä ja olemalla siten asiakkaille läsnä jokaisena vuodenaikana.
Visit Finland tarjoaa matkailuyrityksille ja -alueille monenlaista tukea ympärivuotisen matkailun kehittämiseksi ja tarjonnan esille tuomiseksi. Muistathan huomioida myös hiljaisempien sesonkien tuotantoanne näissä palveluissamme:
Lue lisää: Kestävän matkailun tila 2023 –raportti
Uutinen on osa Kestävän matkailun tila 2023 -sarjaa. Visit Finland julkaisi keväällä vuotuisen Kestävän matkailun tila -raportin, jonka teemoja ja lukuja Visit Finlandin Liisa Mäkelä ja Sini Markoff pureskelevat neljässä osassa syksyn 2024 kuluessa. Muut jaksot:
Kestävän matkailun tila: Työhyvinvointi (tulossa)
Kestävän matkailun tila: Ilmastonmuutos (tulossa)
Kestävän matkailun tila: Luonnon monimuotoisuus ja uudistava matkailu (tulossa)