Suomi kansainvälisten järjestökongressien isäntämaana – Kansainvälinen järjestösektori Suomessa

UIA:n (Union of International Associations) laatiman raportin* mukaan kansainvälisten järjestöjen pääkonttorien määrä Suomessa on pysynyt suhteellisen vakaana vuosina 2004-2023. Raportin mukaan Suomessa pitää päämajaansa tällä hetkellä 236 kansainvälistä järjestöä.

Järjestötoiminta on tasapainoisesti jakautunut eri aloille: Suomessa alat ovat edustettuina suhteellisen tasavertaisesti. Poikkeamia maailmanlaajuiseen jakaumaan on mm. se, että taide-, kehitys- ja koulutusalan toimijoita on enemmän kuin muualla keskimäärin, kun taas elintarvike- ja teknologia-alan järjestöjen pääkonttorien osuus on pienempi kuin muualla maailmassa.

Raportti peilaa kansainvälisiä järjestöjä ja niiden toimintaa Suomessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Merkittäviä poikkeamia maailmanlaajuisiin trendeihin ei ole havaittavissa.

Raportin mukaan Suomessa on 8 kansainvälisen ammattiliiton tai -järjestön päämajaa, jotka muodostavat noin 5 % maan kaikkien yhdistysten päämajoista. Helsingissä on 6 ammattijärjestöä, jotka muodostavat noin 4 % kaupungin kansainvälisten järjestöjen päämajoista.

Suomi menestyy erinomaisesti kansainvälisten kongressien järjestäjämaana

UIA:n pitkän ajan tilastojen mukaan Suomi on säilyttänyt sijoituksensa 25 suosituimman kongressimaan joukossa 20 vuoden ajan. Helsinki on puolestaan sijoittunut 30 suosituimman kokouskaupungin joukkoon kansainvälisesti viimeisten 20 vuoden aikana. Tuoreimmassa, vuoden 2023 kansainvälisessä vertailussa Suomi on maailman 16. suosituin kongressimaa ja samalla Pohjoismaiden johtava kongressimaa.

Menestyville kongressikohteille yhteistä on, että ne hyödyntävät paikallisia akateemisia yhteisöjä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja kansainvälisiä järjestöjä. Yhteistyön avulla voidaan tukea innovaatioita, tieteellistä yhteistyötä sekä yritysten kasvua. Kaupunki tai maa on houkutteleva, kun se tarjoaa osaajilleen mahdollisuuksia kehittää verkostoja ja yhteisöjä sekä luoda uusia yhteistyökuvioita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla elinvoimainen paikallisyhteisö kehittyy ja tunnettuus kasvaa. Kansainvälisillä kongresseilla on paitsi taloudellisesti, myös maakuvan ja suomalaisen tapahtumaosaamisen edistämisen kannalta merkittävä rooli. Kansainvälisten kongressien houkuttelussa kannattaa siis hyödyntää Suomessa toimivat järjestöt kannustamalla paikallisia toimijoita hakemaan oman alansa kongresseja Suomeen.

Tarkempia tietoja sijoituksista ja kansainvälisten kongressien määristä vuositasolla sekä lista kansainvälisistä järjestöistä Suomessa on saatavilla Finland Convention Bureaulta.

* Tiedot on koottu UIA:n kansainvälisten järjestöjen vuosikirjasta ja kansainvälisten kongressien kalenterista sekä Global Civil Society -tietokannasta lokakuussa 2024.