Suomalainen ruoka tekee vaikutuksen kansainvälisiin vieraisiin
Kuva: Julia Kivelä / aitojamakuja.fi
Suomalainen ruoka kiinnostaa kansainvälisiä vieraita, mutta siitä huolimatta aitoja suomalaisia makuja on edelleen yllättävän vaikea löytää monista kokous- ja ravintolaympäristöistä. Kun tarjolla on usein samoja kansainvälisiä annoksia kuin muuallakin maailmassa, suomalaiset maut jäävät hyödyntämättä, vaikka juuri ne voisivat tehdä vaikutuksen ja jäädä muistiin.
Ruoka on paljon enemmän kuin osa vieraanvaraisuutta, se on olennainen osa Suomen tarinaa maailmalle. Ulkoministeriön konferenssiasiantuntija Annariina Kukkonen tietää tämän hyvin: hänen tiiminsä järjestää kansainvälisiä huippukokouksia ja konferensseja Suomessa, ja jokainen yksityiskohta vaikuttaa siihen, millaisen kuvan vieraat Suomesta saavat.
– Ruoka on keskeinen osa vierailukokemusta. Koska edustamme Suomen valtiota, on luonnollista, että suomalainen ruokakulttuuri on tarjoilujemme lähtökohta, Kukkonen sanoo.
Kukkosen mukaan suomalainen ruoka herättää kansainvälisissä vieraissa aitoa kiinnostusta, mutta sen saatavuudessa on vielä parantamisen varaa.
– Suurin haaste on tarjonnan rajallisuus. Pääkaupunkiseudulla, jossa suurin osa tapahtumistamme järjestetään, on vain kourallinen aidosti suomalaisia ravintoloita. Lisäksi suuret hotellit ja tapahtumatalot tarjoavat usein hyvin kansainvälisiä menukokonaisuuksia, joiden ajatellaan miellyttävän mahdollisimman monia, vaikka Caesar-salaatteja ja croissantteja saa kaikkialta maailmassa, Kukkonen kertoo.
Kukkosen mielestä kansainvälisesti tuttuja makuja tarjoavat menut ovat ymmärrettävä valinta, mutta samalla hukattu mahdollisuus. Suomella olisi erinomainen tilaisuus erottua tarjoamalla jotakin aidosti omaa.
– Suuri haaveeni on, että tapahtumatalojen, ravintoloiden ja hotellien valmiisiin menukokonaisuuksiin sisältyisi aina myös perinteiset suomalaiset vaihtoehdot. Se helpottaisi kaikkia, jotka isännöivät tai emännöivät kansainvälisiä vieraita, valitsemaan tarjoilut, jotka aidosti heijastavat suomalaista ruokakulttuuria ja tarjoavat sellaisia makuja kuin mustikkapiirakka kauravaahdolla tai graavilohi mallasleivällä, Kukkonen sanoo.
Paula Parviainen ja Annariina Kukkonen pokkaamassa UM:n saamaa Elo-säätiön Lentävä lautanen -palkintoa 2023 Messukeskuksessa.
Hän muistuttaa, että suomalaisen ruoan esiin nostaminen ei ole pelkästään imagokysymys, vaan sillä on merkitystä myös Suomen ruokaviennin tulevaisuuden kannalta. Kiinnostus suomalaisiin makuihin voi kasvaa vain, jos vieraat pääsevät ensin kokemaan ne paikan päällä, siksi tarjonnan kehittäminen on avainasemassa.
Myös Visit Finlandin ruokamatkailun asiantuntija Terhi Hook toivoo, että suomalainen ruoka näkyisi tulevaisuudessa vahvemmin osana kansainvälisiä tapahtumia.
– Suomalainen ruokakulttuuri on luonteva osa edustustilaisuuksia ja matkailuelämystä, mutta sen potentiaalia hyödynnetään vielä liian vähän. Toivon, että yhä useammat ravintolat ja tapahtumajärjestäjät nostaisivat suomalaiset raaka-aineet ja perinteiset maut rohkeammin esiin. Aidoilla paikallisilla ruoilla voidaan luoda elämyksiä, jotka tekevät Suomesta vieraille aidosti mieleenpainuvan, Hook sanoo.
Suomen ruokamaakuvaa kehitetään lähivuosina määrätietoisesti osana matkailumarkkinointia. Tavoitteena on tehdä suomalaisesta ruoasta ja ruokakulttuurista tunnetumpi osa Suomi-kuvaa maailmalla ja nostaa Suomi houkuttelevaksi ruokamatkailumaaksi.
