Yhdenvertainen matkailu-Suomi, totta vai tarua?

Suomea tituleerataan usein tasa-arvon mallimaaksi, mutta toteutuuko yhdenvertaisuus matkailualalla? Visit Finlandin marraskuussa järjestämässä seminaarissa ”Ympäristöystävällinen ja yhdenvertainen matkailu-Suomi – totta vai tarua?” pureuduttiin kysymyksiin matkailu-Suomen vetovoimaisuudesta matkailijoiden ja työntekijöiden silmin.

Matkailijoiden houkuttelu edellyttää omien oletusten kyseenalaistamista

Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että tunnistetaan esteitä, jotka saattavat asettaa ihmisiä eriarvoisiin tilanteisiin, ja puretaan niitä. Esimerkiksi etninen tausta, sukupuoli tai vamma voi edellyttää erityistä huomiointia, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi. Nämä ominaisuudet eivät välttämättä näy ulospäin, vaan matkailupalveluiden tuottajien on osattava kyseenalaistaa omia oletuksiaan ja todella kuunnella asiakasta.

– Tasavertaisuus on sitä, että kaikille tarjotaan samat työkalut vaikkapa näköalan katselemiseen, kun taas yhdenvertaisuus huomioi eri kohderyhmien erilaiset tarpeet, selvensi seminaarin juontaja, deidei-asiantuntijatoimiston sekä Jäbät ja tunteet -yhteisön perustaja Nasim Selmani puheenvuorossaan.

Yhdenvertaisuutta voi tuoda näkyväksi käytännössä esimerkiksi viestimällä sukupuolineutraalein termein tai tekemällä aktiivista, näkyvää sateenkaariviestintää. Sanoman tulee tietysti toteutua myös lopullisessa palvelussa, jotta viesti on uskottava. Yhdenvertaisuuden huomioiminen tuo matkailijoille tervetulleen ja turvallisen olon. Sen huomiotta jättäminen taas voi rajata matkakohteen tai palvelun suoraan pois vaihtoehdoista.

Palmuaseman Sanna Kalmari kertoi oivalluttavan esimerkin omasta matkastaan maata pitkin pyörätuolilla halki Euroopan. Hänen mukaansa vaikein vaihe esteettömän matkan toteutuksessa on löytää esteettömyyteen liittyvää etukäteistietoa, niin Suomessa kuin muissakin maissa. Esteettömien palvelujen tarjoajille tiedon jakaminen on kuitenkin helpointa toteuttaa, ja Suomi voisi hyvinkin osoittaa siinä edelläkävijyyttä! Jopa 25 % matkailijoista tarvitsee esteettömiä palveluita, ja koko elämänkaarensa aikana niitä hyödyntää lähes jokainen ihminen.

Matkailuala kärsii työvoimapulasta – millaisista aineksista syntyy Lapin paras työpaikka?

Matkailualan yritykset kärsivät koronapandemian jälkeen syventyneestä työvoimapulasta. Suomessakin yritysten työntekijämäärässä on vielä 20 000 hengen lovi. Vaikka alan työntekijöistä on pulaa, toisaalta myös työttömiä työnhakijoita on runsaasti. Työntekijät ja työpaikat eivät aina kohtaa, sillä alalla on runsaasti sesonkiluonteisia ja osa-aikaisia työsuhteita, keskimääräistä alhaisempi palkkataso ja alueellista epätasapainoa työpaikkojen ja työnhakijoiden asuinpaikan välillä.

– Jokainen yritys ja organisaatio voi omalta osaltaan nostaa matkailualan profiilia vetovoimaisena toimialana, jossa halutaan myös pysyä töissä. Sitä edistävät esimerkiksi pyrkimys ympärivuotiseen liiketoimintaan ja työllistämiseen sekä panostaminen yhdenvertaisuuteen ja työhyvinvointiin, kannusti Visit Finlandin Kaisa Kosonen.

Lappilainen Snowhotel Family -yritys on onnistunut luomaan menestyneen matkailuyrityksen, joka vetää puoleensa osaavia työntekijöitä. Sen markkinointijohtaja Marja Mäenpää kertoi seminaarissa, että yrityksessä on todella panostettu työntekijöihin ja sen pohjalta myös työnantajamielikuvaan. Yrityksen visiona on olla Lapin matkailun paras työpaikka.

Yrityksessä työskentelee sesonkiaikaan noin 160 työntekijää, ympärivuotisesti parikymmentä. Jopa 80 % entisistä kausityöntekijöistä on halunnut tulla samaan paikkaan töihin uudestaan, jotkut jopa vuosien ajan. Toiminnan ytimessä ovat arvot: ammattiylpeys, arvostus, rehellisyys ja että töissä saa olla hauskaa. Tekemistä johdetaan esimerkillä ja arvoja eletään todeksi arjessa.

– Työntekijöidemme mukaan hyvän työpaikan tekevät inhimilliset teot, kuten muiden kuunteleminen ja arvostaminen. Työntekijämme kokevat, että meillä on turvallista olla töissä, ja jokainen voi olla oma itsensä. Ilmapiirin luomisessa omistajat ja johtajat ovat avainasemassa, Mäenpää summasi.

Seminaarin paneelissa myös edustajat JT-Linelta, Savonlinnan oopperajuhlilta ja Visit Espoosta keskustelivat yhdenvertaisuuden integroimisesta omiin missioihinsa ja käytäntöihinsä.

Yhdenvertainen matkailu-Suomi on tarua

Seminaarissa esitetty yleisökysely osoitti, että Suomella on vielä polkua kuljettavana yhdenvertaiseksi matkakohteeksi: liki 70 %:lle yleisön vastaajista oli seminaariesitysten jälkeen vahvistunut käsitys, että yhdenvertainen matkailu-Suomi on kuin onkin tarua – ainakin toistaiseksi.

– Maailma ei ole yhdenvertainen, ei myöskään Suomi. Silti jokainen pienikin toimenpide kohti yhdenvertaisempaa maailmaa on tärkeä. Mutta ei pidä sulkea silmiä realiteeteilta, jotta tunnistetaan ne asiat, joiden eteen on vielä tehtävä töitä, totesi We Speak Gayn Hannu Medina keskustelussa sateenkaarimatkailun potentiaalista.

Myös Visit Finlandin Liisa Kokkarinen toi esiin huolensa siitä, että Sustainable Travel Finland (STF) -indikaattoritietojen mukaan vain hieman yli neljännes ohjelmassa mukana olevista yrityksistä tarjoaa palveluita liikuntarajoitteisille. Monet puhujat herättelivät katsomaan matkailupalveluita ja työpaikkoja täysin uusin linssein ja kyseenalaistamaan omia näkemyksiään. Seminaarissa tunnistettiin yhdessä uusia kehittämiskohteita ja huomioitiin myös hienoja onnistumisia.

Tutustu seminaarin esityksiin täällä: Ympäristöystävällinen ja yhdenvertainen matkailu-Suomi - totta vai tarua?