Väitetään, että hetki on otollinen Suomen ja Pohjoismaiden matkailun kysynnän elpymiselle, kun maailmaa piinaavat helteet ajavat matkailijoita viileämpiin kohteisiin ja samaan aikaan kysyntä Suomen kaltaisille vastuullisille matkakohteille kasvaa. Missä ovat Suomelle strategisesti merkittävät mahdollisuudet hyötyä kasvavasta kysynnästä? Miten matkailuyritysten ja -alueiden kannattaa niihin tarttua?
Visit Finlandin What’s up with Nordic Momentum & Opportunities -seminaarissa 28.11.2023 pohdittiin asiantuntijapuheenvuorojen ja datan avulla kysymystä pohjoismaisen matkailun kansainvälisen kysynnän tilasta ja mahdollisuuksista.
Lentovaraustietojen perusteella Pohjois-Euroopan matkailun kysyntä elpyy nopeammin kuin koko Euroopan keskimäärin: tammi-maaliskuulle 2024 kohdistuvat lentovaraukset Pohjois-Eurooppaan ylittävät vuoden 2019 tason 11 prosentilla, koko Euroopan keskiarvon jäädessä 1 prosentin kasvuun. Toisaalta varsinkin Etelä-Euroopan matkailu on elpynyt vieläkin nopeammassa tahdissa.
– Suomi ja Pohjois-Euroopan kohteet eivät voi kilpailla Välimeren rantakohteiden kanssa, joiden kysyntä on elpynyt voimakkaasti heti matkustuksen vapauduttua pandemian jälkeen. Lämpöaallot tai edes maastopalot tuskin ainakaan lähivuosina vähentävät kysyntää näille kohteille tai siirtävät sitä pohjoisemmaksi, vaan Suomeen matkustaa täysin eri kohderyhmä, visioi Olivier Ponti Forward Keysiltä.
Suomeen lentovarausten määrä on joka tapauksessa vuoden 2024 tammi-maaliskuulle lisääntynyt jopa 36 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Norja on tällä hetkellä kovin kilpailijamme talvimatkailussa. Istuinkapasiteetti ei ole vielä palautunut koronaa edeltäviin volyymeihin, ja sen rajoitukset muodostuvat pullonkaulaksi täydelle elpymiselle niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa.
Markkinoista Euroopan sisäinen matkailu Suomeen palautuu nopeammin kuin kaukomatkailu. Ensi vuodelle kapasiteetti erityisesti Amerikasta lisääntyy selvästi verrattuna tilanteeseen ennen koronaa, mikä synnyttää uusia markkinamahdollisuuksia.
Suomen ulkomaisista yöpymisistä noin 70 prosenttia tulee tällä hetkellä Euroopasta, ja Saksa on Suomen merkittävin yksittäinen kohdemarkkina. Saksalaisten kiinnostus Pohjoismaita kohtaan on kasvussa, mutta Suomi ei ole saksalaisille ainoa mielenkiinnon kohde, kertoo tuore Reiseanalyse 2023 -tutkimus, joka selvittää saksalaisten matkailun näkymiä.
Yhteistyön tekeminen muiden Pohjoismaiden kanssa esimerkiksi pitkien kesälomien osalta voisi kantaa hedelmää Suomessa. Saksalaisia kiinnostavat Suomessa sen erityislaatuiset vetovoimatekijät, liittyen luontoon – revontuliin, järviin, keskiyön aurinkoon, metsiin hyvinvoinnin lähteenä – sekä vieraanvaraisiin ihmisiin.
– Pohjoismaista kiinnostuneiden matkailijoiden motivaatiotekijät ovat erilaisia kuin aurinkolomia hakevilla, eikä kiinnostus rantakohteisiin ole saksalaisten keskuudessa vähenemässä – päinvastoin. Joten kannattaa keskittyä Suomen olemassa olevien vetovoimatekijöiden tunnistamiseen tutkitun tiedon ja asiakasymmärryksen avulla, niiden tuotteistamiseen, markkinointiin ja myyntiin. Käärikää hihat ja ryhtykää luomaan kysyntää Suomen matkailulle osana muita Pohjoismaita! kannustaa Reiseanalyse -tutkimuksesta vastaava Ulf Sonntag.
Korkean tulotason premium-asiakkaat ovat ulkomaisista matkailijoista niitä, jotka matkustavat Suomeen ensimmäisinä. Premium-luokan lentovarausten määrä Suomeen ensi vuoden tammi-maaliskuulle on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2019, ja niiden osalta eniten kasvua on tullut Sveitsistä, Saksasta ja Ranskasta.
Pohjoismaista kiinnostuneille matkailijoille kestävyys on merkittävämpi tekijä kuin matkailijoille yleensä. Kestävyyteen liittyviä ominaisuuksia tulisi rakentaa osaksi matkailutuotteita ja viestiä niistä oikeille kohderyhmille.
– Kestävyys on osa laatulupausta. Kestävyydestä kiinnostuneet matkailijat eivät tyypillisesti ole myöskään kovin hintaherkkiä. Todelliseksi liiketoiminnan ajuriksi siitä ei kuitenkaan välttämättä ole. Lyhyellä aikavälillä voittoja on mahdollista tehdä ilmankin, mutta pitkässä juoksussa kestävyyteen panostaminen tulee olemaan välttämätöntä ja tuo myös taloudellista etua, muotoilee Sonntag paneelikeskustelussa.
Tänä päivänä kuluttajat haluavat matkustaa mahdollisimman vastuullisesti ja toivovat, että se tehdään heille helpoksi. Viestinnän tulee olla avointa ja totuudenmukaista, ei viherpesua.
– On tärkeää, että Suomessa löydämme yhteisymmärryksen siitä, millaisia asiakkaita haluamme tavoitella ja millä erottautua muista Pohjoismaista. Nuoret, luonnosta kiinnostuneet ympäristötietoiset matkailijat ovat Suomen kaltaiselle kohteelle sopiva kohderyhmä, tiivistää Visit Finlandin Jyrki Oksanen.
Kysyntä Pohjoismaiden ja Suomen matkailua kohtaan on kasvussa etenkin hyvätuloisten asiakkaiden joukossa, mutta yhtä lailla suositut rantalomakohteet vetävät edelleen eniten matkailijoita puoleensa. Toisaalta Suomen kestävän matkailun valtit ovat merkittäviä valintakriteereitä vasta kouralliselle tiedostavia, nuorempia kuluttajia.
Suomen on viisasta keskittää toimenpiteensä valituille kohderyhmille ja markkinoille, jotta saamme parhaan hyödyn panostuksistamme, voimme pitkäjänteisesti kasvattaa vahvuuksiamme sekä luoda vastuullisesti ja ympärivuotisesti toimivaa matkailuelinkeinoa Suomeen.
Visit Finland tukee suomalaisia matkailualueita ja -yrityksiä niiden kestävässä kasvussa ja vientiponnisteluissa. Tarjoamme siihen monenlaisia palveluita:
Tilasto- ja tutkimustietoa on tarjolla runsaasti. Tutustu esimerkiksi kohderyhmätutkimukseen ja sen hyödyntämiseksi laadittuun harjoitusmateriaaliin. Tiedon pureskelussa omaan liiketoimintaan hyödynnettäväksi yritysryhmät ja alueorganisaatiot voivat saada apua Akatemiavalmentajilta.
Kestävän matkailun kehittämispolun, Sustainable Travel Finland -ohjelman avulla kehität yrityksen tai alueen omaa toimintaa kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti vastaamaan ympäristötietoisten matkailijoiden tarpeisiin.
Markkinavalintojen tueksi tietoa löytyy kohdemarkkinat-sivuiltamme.
Visit Finlandin Customer Growth -tiimin vastuuhenkilöt alueorganisaatio- ja yritysasiakkaille sekä markkinakohtaiset aluepäälliköt pyrkivät auttamaan kaikissa kysymyksissä.
Tutustu seminaarin esityksiin: What’s up with Nordic Momentum and opportunities