Kongressien perintö ja yhteiskunnalliset vaikutukset

Kongressien yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittäviä, ja kongressit jättävät positiivisen jäljen isäntäkaupunkiin.

Suomessa tehdään maailmanluokan tutkimusta ja Suomi tunnetaan luotettavana ja toimivana isäntämaana. Kongressit tuovat asiantuntijat ja samasta asiasta kiinnostuneet samaan paikkaan: niissä tavataan kollegoita, verkostoidutaan ja jaetaan tutkimustietoa.

Suomi haluaa olla aktiivinen toimija globaalissa tiedeyhteisössä, tarjota asiantuntemusta ja auttaa ratkaisemaan ongelmia. Meillä on vahvaa tieteellistä osaamista ja näyttöä menestyksekkäiden kansainvälisten tapahtumien järjestämisestä. Tämä auttaa meitä esittelemään paikallista osaamista muille asiantuntijoille. Onnistuneet kongressit kasvattavat Suomen ja järjestävän tahon mainetta. Kongressien ei kuitenkaan tarvitse tapahtua ainoastaan kokouspaikoilla, vaan ne voidaan tehdä näkyväksi myös laajemmin isäntäkaupungeissa.

Mitä kongressit saavat aikaan?

Kongressien vaikutukset ulottuvat usein pitkälle tulevaisuuteen. Tutkittua tietoa kongressien epäsuorista, pidempiaikaisista vaikutuksista on kuitenkin toistaiseksi saatavilla vain hyvin vähän. Kongressien välillisiä vaikutuksia ovat mm. tutkimustoiminnan kehittyminen, kaupallisten suhteiden ja tutkimusverkostojen rakentaminen, suomalaisen osaamisen ja innovaatioiden esittely ja osaajien houkuttelu. Vaikutuksia voivat olla myös uudet innovaatiot, investoinnit paikallisiin projekteihin ja hankkeisiin, uusien työpaikkojen luominen, tietoisuuden lisääminen ja viennin kasvu. Näitä on vaikeampi mitata kuin tapahtumien suoraa tulovaikutusta.

Kongressien aikaansaamat vaikutukset voivat olla lyhyen tähtäimen (tiedonjako), keskipitkän aikavälin (paikallisen osaamisen kehittyminen) tai pitkän tähtäimen vaikutuksia, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa kestävästi ja vastuullisesti.

Kuinka järjestäjä voi vaikuttaa?

Tapahtumien isäntäkaupungeilla on paljon tarjottavaa kongressivieraille ammatillisesta näkökulmasta; kongressien ohjelmaan kuuluu usein vierailuja paikallisissa tutkimuskohteissa ja osaamiskeskuksissa. Tämä on keino esitellä paikallista osaamista. Kongressien aiheita ja Suomeen saapuvia eri alojen huippuasiantuntijoita kannattaa myös aktiivisesti hyödyntää viestinnässä ja tiedon jakamisessa suurelle yleisölle. Suuren yleisön tietoisuus kasvaa, kun tutkimustietoa viedään kongressipaikan ulkopuolelle.

FCB:n tekemän kongressijärjestäjätutkimuksen mukaan vaikuttavuus ja kestävä kehitys otetaan yhä useammin huomioon kongressijärjestelyissä. Opiskelijayhteistyötä tehdään paljon, ja vuorovaikutus paikallisen yhteisön kanssa on jälleen kasvussa pandemian jälkeisessä ajassa. Myös toimenpiteet ympäristön hyväksi ovat lisääntyneet koronavuosien jälkeen. Kestävä kehitys huomioidaan viestinnässä aktiivisesti. Toimenpiteillä on vaikutusta paitsi isäntäkaupunkiin ja paikallisyhteisöön, myös järjestävän tahon omiin tavoitteisiin.

Ideoita kongressien vaikuttavuuden kasvattamiseen ovat mm.

• Avoimet luennot tai workshopit paikallisille asukkaille
• Näyttelyn avaaminen suurelle yleisölle joko tapahtumapaikalla tai julkisissa kaupunkitiloissa
• Aktiivinen viestintä paikallisille tiedotusvälineille ja siten tutkimustiedon jakaminen suurelle yleisölle
• Yhteisen ohjelman järjestäminen paikallisten, samalla alalla toimivien kanssa
• Paikallisten opiskelijoiden mukana olo tapahtumassa
• Kongressin puhujien pitämät luennot alueen kouluissa tai oppilaitoksissa
• Hyväntekeväisyystapahtumat, esim. juoksutapahtuma tai siivoustalkoot lähiluonnossa

Katso myös muut vinkit Legacy Toolkit

FCB vastaa Suomen markkinoinnista kansainvälisten kongressien ja yritystapahtumien kohteena sekä kansainvälisten järjestökongressien tilastoinnista Suomessa.