Yöpymisten kehityskatsaus

Majoitusliikkeiden yöpymisten kehitys

Suomessa kirjattiin 6,7 miljoonaa ulkomaista yöpymistä vuonna 2017. Yöpymiset lisääntyivät peräti 17 prosenttia edellisvuoteen verrattuna*.

Suurin yöpyjäryhmä oli edelleen venäläiset, joiden yöpymiset lisääntyivät vahvemman ruplan sekä sitä mukaa piristyneen matkailun ansiosta 18 prosenttia. Venäjän jälkeen toiseksi suurimmaksi lähtömaaksi nousi Saksa, josta yöpymiset lisääntyivät 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ruotsista yöpymismäärät lisääntyivät 9 prosenttia, ja se oli lähtömaiden listalla kolmas. Kustakin 16 suurimmasta lähtömaasta kertyi kasvua edellisvuoteen verrattuna. Eniten yöpymiset lisääntyivät Kiinasta (+33 %), Puolasta (+32 %), Alankomaista (+31 %) ja Espanjasta (+29 %).

Pääkaupunkiseudulla yöpymiset lisääntyivät kaiken kaikkiaan 19 prosenttia, ja muihin matkailun suuraluesiin verrattuna ne myös jakautuivat tasaisimmin eri lähtömaiden kesken. Venäjä kipusi edellisvuoden neljänneltä sijalta ykköseksi ja Kiina kolmannelta sijalta toiseksi. Näin molemmat ohittivat edellisvuoden kärkikaksikon, Saksan ja Ruotsin, vaikka niiltäkin markkinoilta yöpymiset lisääntyivät. Lähes Ruotsin tuntumaan ja yli 200 000 yöpymismääriin kipusi myös Iso-Britannia. Pääkaupunkiseudulla yli 150 000 yöpymisen rajan ylittivät myös Yhdysvallat sekä Japani.

Lapin alueen hurja kasvuvauhti jatkui jo toista vuotta peräkkäin – viime vuonna kasvua kertyi peräti 22 prosenttia. Lapin yöpymisistä lähes viidennes kirjattiin britti-matkailijoille (kaikkiaan lähes 300 000 yöpymisvuorokautta). Brittien lisäksi 100 000 yöpymisrajan ylittivät  saksalaiset, ranskalaiset ja venäläiset.

Myös Järvi-Suomessa sekä ranniko/saaristo -alueella yöpymiset lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna. Järvi-Suomessa kasvua kertyi 15 prosenttia, ja selvästi suurin matkailijaryhmä oli venäläiset lähes 400 000 yöpymisvuorokaudellaan. Rannikko/saaristo -alueella yöpymiset lisääntyivät 8 prosentilla ja suurin lähtömaa oli Ruotsi lähes 300 000 yöpymisvuorokaudellaan. Saksalaisten yöpymiset ylsivät yli 100 000 yöpymisvuorokauteen niin Järvi-Suomessa kuin rannikko/saaristo -alueellakin, joten Saksa oli kolmen suurimman lähtömaan joukossa kaikilla matkailun suuralueilla.

*) Huomioitava vuositulosten vertailussa: Tilastokeskus on vuoden 2017 tammikuusta alkaen laajentanut majoitustilaston kohdejoukkoa lisäämällä siihen muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä. Muutoksen vaikutus vuodesta 2017 alkaen on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä. Muutoksesta johtuen tiedot vuodesta 2017 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa.

 

Ladattava Yöpymisten kehityskatsaus 2017 on tiivis tilastollinen esitys ulkomaisten yöpymisten kehityksestä Suomessa viime vuonna. Yleisnäkymien lisäksi katsauksesta selviää muun muassa, mistä maista yöpymiset lisääntyivät eniten, mitkä alueet kiinnostivat ulkomaisia matkailijoita Suomessa talvi- ja kesäkaudella, ja miten yöpymiset jakaantuivat matkan tarkoituksen mukaan koko Suomessa sekä matkailun suuralueilla.

Matkailu 2017 – Matkailun suuralueet ja maakunnat -katsauksessa on tarkemmalla tasolla tietoa ulkomaisten yöpymisten määristä ja osuuksista matkailun suuralueilla sekä eri maakunnissa niin vuositasolla kuin myös talvi- ja kesäkausilla.

Yöpymisten pohjoismainen vertailu -sivustolla voit lisäksi ladata “Kooste ulkomaisista yöpymistä Pohjoismaissa 2016” -raportin, missä kerromme Suomen profiloitumisesta suhteessa muihin Pohjoismaihin. -> vuoden 2017 kooste julkaistaan huhtikuun aikana.

Tutustu myös pidemmän aikavälin yöpymisten kehitystrendeihin:

  • Eri majoitusmuotojen kehityskatsauksessa 2005-2016 on koottuna eri majoitusliikkeiden sekä huonemäärien määrällinen kehitys. Lisäksi koosteesta löytyy tietoa ulkomaisten yöpymisten määrien kehitys hotellimajoituksessa hotellityypin, koon sekä huoneen keskihinnan mukaan.
  • Sivuston alimpaan tiedostoon on koottu Yöpymiset hotelleissa lähtömaittain vuodesta 1971 lähtien.

 

Ladattavat