Kestävä kehitys

Vuosi 2017 on YK:n julistama kestävän matkailun kehittämisen vuosi.

Miksi matkailuyrityksen tulisi toimia kestävästi?

 

Suomi on sitoutunut EU:n päätöksen mukaisesti vähentämään merkittävästi hiilipäästöjään seuraavien vuosikymmenten aikana. Vähähiilisyys on myös EU:n rahoitusinstrumenttien tärkeä tavoite ja se on rakennerahastojen uuden rahoituskauden keskeisiä sisältöjä kehittämishankkeille. Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään toimenpiteitä asian edistämiseen. Siksi myös matkailussa tulee panostaa vähähiilisyyttä edistävien matkailumuotojen kehittämiseen.

Vastuullinen toimintatapa on matkailuyritykselle jatkossa yhä tärkeämpi tapa toimia ja kestävien valintojen näkyminen asiakkaan kosketuspinnassa on edellytys kilpailukykyiseen toimintaan. Matkailijoille tärkeimpiä kestävyyden osoituksia matkailupalveluissa ovat mm. vesi- ja energiatehokkuus, jätehuolto, paikallisten tuotteiden ja palveluiden käyttö, paikallinen työllistäminen, kulttuuriperinnön vaaliminen ja paikallisen väestön huomioiminen. Aikaansa seuraava matkailuyritys ymmärtää vastuullisten toimintatapojen merkityksen elinkeinonsa ja ympäristön tulevaisuudelle.

Matkailijat haluavat kestäviä palveluita

Asian tärkeys kasvaa Euroopassa huimaa vauhtia. Uusimman booking.comin asiakastutkimuksen mukaan 65% matkailijoista haluaa valita seuraavalla kerralla majoittuessaan ympäristöystävällisen majoituksen vs. 34%, jotka todellisuudessa viime vuonna yöpyivät ympäristöystävällisessä majoituksessa. Jopa 62 %:lla majoituksen valintaan vaikuttaa positiivisesti se, että majoitus on ympäristöystävällistä. (lähde: Booking.com’s 2017 Sustainable Travel Report) Myös muut tutkimukset ja trendit osoittavat matkailuyrityksen vastuullisen toimintatavan olevan asiakkaille yhä tärkeämpi tekijä. Täten kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen tulisi näkyä kaikessa Suomea koskevassa markkinointiviestinnässä. Vastuullisuus liittyy myös läheisesti päävetovoimamme luonnon kilpailuedun kirkastamiseen ja puhtauden hyödyntämiseen.

Kestävyyden ulottuvuudet

Ympäristöystävällisyyden, sosio-kulttuurisen ja taloudellisen vastuun tulee näkyä sekä teoissa että sanoissa ja siksi matkailuyrityksille suositellaan kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista kaikissa sen ulottuvuuksissa.

Luonnon jatkuva hyödyntäminen matkailupalveluissa edellyttää ympäristö- ja sosio-kulttuuristen vaikutusten vahvaa hallintaa ja resurssista huolehtimista: toimintaa vastuullisesti luontoa ja kulttuuriympäristöä vahingoittamatta. Kestävän kehityksen käytäntöjen ulottaminen kaikkien matkailutoimijoiden päivittäiseen toimintaan mahdollistaa tulevaisuudessakin alueen elinkeinojen tasapainoisen kehityksen ja kannattavan liiketoiminnan sekä eri toimialojen kestävän rinnakkaiselon luontoa ja kulttuuriympäristöä vahingoittamatta.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on tuottanut KESMA-hankkeessa maaseutumatkailun liiketoiminnan kestävyyden kehittämiseen käsikirjan, joka soveltuu hyvin kaikille mikro- ja PK-yrityksille oppaaksi kestävään kehitykseen. Kestävyyden kompassi -maaseutumatkailuyrittäjän käsikirjassa kestävyyttä tarkastellaan liiketoiminnan näkökulmasta keskittyen kaikkiin kestävän kehityksen ulottuvuuksiin: kulttuuriseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Käsikirjan lisäksi on tuotettu työkirja. Molemmat työkalut löytyvät täältä:

Tärkeimmät huomioitavat asiat kestävyyden osalta Suomessa

Ekologinen kestävyys

    • Jätteiden lajittelu, kierrätys ja jätemäärän todennettava vähentäminen.
    • Energian kulutuksen vähentäminen.
    • Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen.
    • Vedenkulutuksen todennettava vähentäminen.
    • Palveluiden tuottaminen ympäristöystävällisesti, jättämättä jälkiä ympäristöön ja kuluttamatta luontoa.
    • Yritys edistää toimillaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
    • Ympäristöjärjestelmän käyttöönotto yrityksissä.
    • Henkilökunnan kouluttaminen ympäristötietoiseksi.
    • Ruokahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen.
    • Luomu- ja kasvisruoan käytön lisääminen.
    • Ympäristöystävällisten puhdistusaineiden käyttö.
    • Yritys pyrkii kohti kiertotaloutta.
    • Ilmastonmuutoksen hillintä tai hiilijalanjälkilaskurin käyttö.
    • Viestintä ja asiakkaan näkökulma. Yritys viestii asiakkaille vihreistä valinnoista ja pyrkii näin saamaan heidät toimimaan vastuullisemmin.

Sosio-kulttuurinen kestävyys

    • Paikallisen kulttuuriperinnön suojeleminen ja vaaliminen, elinvoimaisuuteen vaikuttaminen. Matkailuelinkeino ei aiheuta toimillaan kulttuuriperinnön häviämistä.
    • Paikallisen kulttuurin kunnioittaminen ja aitous kulttuurin hyödyntämisessä.
    • Hyvinvointia ympäröivälle yhteisölle; osallistaminen ja vuorovaikutus paikallisten kanssa.
    • Paikallisyhteisön kunnioittaminen ja arvostaminen, paikallisyhteisön integrointi.
    • Paikallisen työvoiman palkkaaminen ja työntekijöiden oikeuksien huomioiminen.
    • Lähiruoan suosiminen.
    • Paikallisten tuotteiden kuten matkamuistojen sekä paikallisten palveluiden suosiminen.
    • Paikallisuuden ja suomalaisuuden näkyminen markkinoinnissa (totuudenmukaisesti).
    • Paikallisten elementtien hyödyntäminen matkailutuotteissa.
    • Matkailun hallinta ja rajojen luominen.
    • Perinteisten elinkeinojen ja matkailun tarpeiden sovittaminen (esim. maankäyttö).
    • Yhteistyön ja osallisuuden rakentaminen.
    • Yhteisön sisäisiin rakenteisiin kohdistuvien matkailun vaikutuksien todentaminen.
    • Viestintä ja asiakkaan näkökulma. Yritys viestii asiakkaille vastuullisuudesta ja pyrkii näin saamaan heidät toimimaan vastuullisemmin.
    • Sidosryhmäyhteistyöhön ja yhteistyökumppanien valinta: yritys valitsee yhteistyökumppaneiksi samaa arvomaailmaa noudattavia toimijoita.
    • Tasavertaisuus/tasa-arvoisuus/esteettömyys esim. henkilöstön/ asiakkaiden jne kohtaamisissa ja kohtelemisessa.

Taloudellinen kestävyys

    •  Matkailusta muodostuvan tulon jääminen alueelle paikallisten yhteisöjen ja yksilöiden hyväksi.
    • Paikallisten työllistäminen.
    • Matkailuteollisuuden integroituminen paikallisyhteisöön, jotta hyöty jakautuu alueelle.
    • Kestävien investointien toteuttaminen (hiilijalanjälki ym.) ja yritystoiminnan pitkäjänteisyys.
    • Yritystoiminnan läpinäkyvyys.

Kestävän kehityksen liiketoiminnan sisäistämiseen on tarjolla erilaisia opintokokonaisuuksia, joissa voi syventää osaamistaan. Lyhyitä yrityksille tarkoitettuja päivän valmennuksia on tarjolla Visit Finland Akatemian partnerivalmentajaverkoston kautta. Lue lisää tästä.

Laajempia koulutuksia löytyy mm. ammattikorkeakouluista, kuten esim. JAMKissa alkamassa oleva matkailun vastuullisen tuotekehityksen opintokokonaisuus, josta lisätietoja tässä.

Kestävän kehityksen kriteerit ja kärkituotekilpailu

YK on julistanut vuoden 2017 kansainväliseksi kestävän matkailun kehittämisen teemavuodeksi. Vuoden kunniaksi julistamme kärkituotekilpailussa valitun teemakategorian lisäksi kestävän kehityksen kärkituote –kilpailun, johon voi osallistua teemasarjojen lisäksi, jos yritys toimii kestävän kehityksen mukaisesti ja täyttää kestävän kehityksen kilpailukriteerit.

Lisää kilpailusta tästä linkistä.

Työkaluksi kestävyyteen on Visit Finlandin kärkituotekilpailun yhteydessä luotu kriteerit, jotka toimivat yrityksen apuna kestävien toimintatapojen omaksumisessa. Tutustu kriteereihin tästä.   

Älä unohda viestintää!

Matkailuyrityksen kestävyydestä viestintään on luotu Itä-Suomen yliopistossa tietopaketti. Linkki kalvosarjaan löytyy tästä.

Sertfioinneilla ja logoilla voi tiivistetysti kertoa asiakkaalle tekemästään ympäristötyöstä ja ohjelmat tuottavat yrityksille erilaisia työkaluja viestinnän avuksi. Erilaisia kestävän kehityksen indikaattoreita ja valmennuksia on tarjolla useita ja usein niihin liittyy myös sertifiointi. Kriteerien täytyttyä yritys saa sitä osoittavan logon käyttöönsä.

Suosittelemme lämpimästi jokaiselle kansainvälisille markkinoille tähtäävälle tai jo siellä toimivalle yritykselle jonkin kestävän kehityksen ohjelman noudattamista ja sertifiointia sekä sertifiointilogon mukaan ottamista yrityksen viestintään.

Katso lisää yleisimmistä Suomessa käytössä olevista kestävän kehityksen sertifioinneista sekä matkailutoimijoiden kestävän kehityksen ohjelmista; joukossa myös joitakin ulkomaisia, mm. Euroopan komission kehittämät, vielä pilottitestausvaiheessa olevat indikaattorit European Tourism Indicators System (ETIS). Osa sertifioinneista on räätälöity matkailualan tarpeisiin, osa on yleisiä myös muilla toimialoilla käytössä olevia ympäristösertifiointeja. Myös kestävään kehitykseen erikoistuneet matkanjärjestäjät ja matkaportaalit ovat luoneet omia kriteeristöjään, joita on lueteltu alla.

Tutustu myös Finland Congress Bureaun oppaaseen “Ympäristövastuullisen kokoustapahtuman manuaali“.

 

 

6.11.2017