REVONTULET JA TALVIaktiviteetit HOUKUTTELEVAT JAPANILAISIA MATKAILIJOITA

Kilpailukenttä

Eurooppa ja muut kaukokohteet kilpailevat Japanissa Etelä-Korean kaltaisten lähikohteiden kanssa matkailijoiden suosiosta. Lähikohteet ovat luonnollisesti suositumpia, ja ero on suurentunut viiden viime vuoden aikana osittain taloustilanteen takia. Etelä-Korean, rantalomakohteiden ja muiden lähikohteiden suosio kasvaa, kun taas japanilaisten matkailijoiden määrä joissakin kaukokohteissa on laskenut lähes puoleen kymmenen viime vuoden aikana.

Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti ovat menettäneet matkailijoita, ja kilpailun voittajia ovat Eurooppa, Etelä-Amerikka ja tietyt Lähi-idän maat.

Eurooppa on menestynyt kilpailussa etenkin Itä-Euroopan uusien kohteiden ansiosta. Ne ovat tasapainottaneet perinteisten kohteiden suosion menetystä. Suosiotaan ovat menettäneet etenkin vain ryhmämatkoihin keskittyneet kohteet.

Euroopan maat käyvät myös keskinäistä kilpailua japanilaisista matkailijoista. Länsi-Euroopan merkittävimmät kohteet kilpailevat hinnoilla. Suomi ja muu Skandinavia taas luetaan kalleimpiin alueisiin. Siksi emme edes yritä kilpailla hinnoilla.

Suomi on menestynyt hyvin Skandinavian maiden välisessä kisassa. Se on johtanut yöpymistilastoa jo seitsemän vuoden ajan. Menestykseen on kaksi syytä, joista toinen on onnistunut kausivaihtelujen hallinta. Suomi on yksi harvoista kohteista, joilla on kaksi huippukautta: kesä ja talvi. Toinen syy on asiakasryhmien monipuolisuus. Kaikilla kolmella asiakasryhmällä – iäkkäillä pariskunnilla, revontulien ihailijoilla ja nuorehkoilla naisilla – on oma maamielikuvansa, ja niille on tarjottava erilaisia tuotteita.

Kilpailua käydään myös matkailuteemoilla. Kanada, Alaska ja Islanti ovat Suomen kovia kilpailijoita revontuliin liittyvissä matkailutuotteissa. Uusi-Seelanti kilpailee Suomen kanssa epäsuorasti, sillä Uuden-Seelannin maamielikuvaan kuuluu ihmisten ystävällisyyden ohella luonnon monipuolisuus.

Lisäksi kilpailua käydään eri markkinointialueiden välillä. Euroopasta Suomeen suuntautuvat talvikauden tilauslennot varaavat majoituskapasiteettia etenkin joulumatkailussa,

 

Tuotteet

Aiemmin Suomi oli vain yksi Skandinavian kesäkohteista, mutta sittemmin se on monipuolistunut matkailumaana. Vahvimmat tuotteet ovat revontulet ja talviharrasteet, jotka houkuttelevat yli 15 000 japanilaista matkailijaa Suomeen joka vuosi. Iäkkäiden matkailijoiden osalta sesonki on laajentunut syksyyn (syys–marraskuu). Itämeren risteilyt ja järviristeilyt ovat edelleen melko suosittuja kesällä. Muutama vuosi sitten tuotevalikoima täydentyi Tallinnan päiväristeilyillä.

Myös suomalainen muotoilu on vahva tuote. Helsingin lisäksi siihen voi tutustua Iittalassa, Jyväskylässä, Fiskarsissa ja muissa Alvar Aaltoon liittyvissä kohteissa. Patikointi tuli matkailijoiden ohjelmaan vajaat kymmenen vuotta sitten, ja se kiinnostaa sellaisiakin japanilaisia matkailijoita, jotka eivät muuten liiku aktiivisesti. Patikoinnin jälkeen on usein ohjelmassa rantasauna.

Pitkän välimatkan takia japanilaisten matkailijoiden odotukset ja laatuvaatimukset ovat korkeat. Kaukomatkailussa tuotteiden ja kokemusten pitäisi olla tavallistakin kiinnostavampia ja jännittävämpiä. Japanissa menestyvät vain laatutuotteet, joilla on kiinnostava tarina tai tausta. Hyvän tuotteen lisäksi Aasian markkinoilla tarvitaan erittäin tehokasta markkinointia.

Palvelujen ei tarvitse olla saatavilla japaniksi, mutta japaninkielisistä markkinointimateriaaleista on selvää hyötyä. Suurin osa japanilaisista matkailijoista puhuu hyvin vähän englantia. Kielimuurin vuoksi he arvostavat yksityiskohtaisia ja tarkkoja ennakkotietoja. Japanilaisilla on etenkin majoitusta koskevia odotuksia, kuten kylpyamme ja erilliset sängyt pariskunnille. Nuorille matkailijoille ne eivät ole yhtä tärkeitä kuin vanhemmalle sukupolvelle, mutta niiden huomioon ottaminen edistää eri-ikäisille matkailijoille tarkoitettujen ryhmämatkojen myyntiä. Markkinoinnin onnistumisen varmistamiseksi olisi hyvä, että japanilaiset ammattilaiset arvioisivat materiaalin etukäteen

 

Kohderyhmät

Naiset ovat tärkeä kohderyhmä. Naiset ovat usein trendien edelläkävijöitä ja miehiä aktiivisempia kuluttajia ja mielipidevaikuttajia. He ovat myös erittäin kiinnostuneita uusista tuotteista, trendeistä ja muodista. He ovat valmiita kokeilemaan uutuuksia ainakin kerran. Naiset myös kuuntelevat ystäviensä suosituksia ja levittävät sanaa verkostoissaan, jos he ihastuvat tuotteeseen. Toisaalta naiset ovat hintatietoisia ja trendit vaihtuvat nopeasti. Iäkkäät naiset, usein miehensä kanssa, ovat edelleen yksi merkittävimpiä lyhytlomien eli yhden tai kahden vuorokauden kesämatkojen asiakasryhmiä. Uusi ryhmä ovat 20–50-vuotiaat naiset, jotka viipyvät Helsingissä jopa kuusi yötä eivätkä laadi itselleen tarkkaa ohjelmaa. Heille matkailu on luonteva osa elämää, ja he käyttäytyvät kuin paikalliset. Majoitusvalinnat vaihtelevat retkeilymajoista viiden tähden hotelleihin – mitä ainutlaatuisempi hotelli, sitä vahvempi halu viipyä pidempään.

Matkailun talvituotteiden asiakkaita ovat kaikkien sukupolvien edustajat 20-vuotiaista 70-vuotiaisiin, mutta naiset tekevät päätökset. Ryhmämatkalaisista opettajat ja muut koulutuksen ammattilaiset ovat hyvä Suomen koulutusjärjestelmää esittelevien tutustumisvierailujen kohderyhmä. Valitettavasti Japanissa ei ole kovin merkittävää MICE-matkailun eli kokous-, kannuste-, kongressi- ja tapahtumamatkailun markkinaa, ja Japanin MICE-markkina on usein hyvin altis talouden vaihteluille.