Delegaattitutkimus 2010

Julkaistu 27.5.2011

Delegaattitutkimuksen tavoitteena on selvittää kansainvälisten kongressien delegaattien kokemuksia kongressista ja Suomesta kongressimaana sekä kongressimatkaan ja rahankäyttöön liittyviä asioita. Kongressidelegaattien rahankäytön ja kongressijärjestäjäkyselyn tulosten avulla selvitetään myös kongressimatkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia Suomessa. Vuoden 2010 delegaattitutkimuksen tulo- ja työllisyysvaikutukset pohjautuvat Tilastokeskuksen kansantalouden tuotevirtoja kuvaaviin panos-tuotostaulukoihin.

Finland Convention Bureau on tutkinut Suomen kansainvälisten kongressien delegaattien mielipiteitä vuodesta 1986 alkaen. Tutkimuksia on tehty kolmen vuoden välein, joista uusin vuonna 2010. Lisäksi Finland Convention Bureau on seurannut kansainvälisiä kongresseja vuosittain (pois lukien vuodet 2008 ja 2009) kongressijärjestäjille tehtävän kyselyn perusteella. Järjestäjäkyselyä hyödynnetään tässäkin raportissa kongressien tulo- ja työllisyysvaikutusten laskemisen yhteydessä.

 

TIIVISTELMÄ

Delegaattien profiili

Tutkimukseen osallistuneista kongressivieraista valtaosa oli eurooppalaisia. Hieman yli puolet osanottajista oli miehiä. Yli puolet delegaateista oli iältään 31–50-vuotiaita. Seuralainen oli mukana noin joka neljännellä kongressivieraalla.

Kongressimatka

Melkein kaikki ulkomaiset kongressidelegaatit saapuivat Suomeen lentäen. Finnair oli edelleen suosituin lentoyhtiö. Useimmat ulkomailta saapuneet kongressivieraat arvioivat Suomeen matkustamisen kustannukset muihin kongressimaihin verrattuna keskimääräisiksi tai melko kalliiksi.

Majoittuminen ja viipyminen Suomessa

Valtaosa kongressidelegaateista majoittui kongressin aikana hotellissa tai hostellissa. Suomalaisten delegaattien suosituin yöpymispaikka oli tänä vuonna koti. Kongressidelegaatit viipyivät Suomessa keskimäärin 4,9 vuorokautta, mikä on vähemmän kuin vuonna 2007 (5,2). Kahdeksasosa osanottajista osallistui kongressin yhteydessä järjestetylle pre- tai post tourille, joka useimmiten suuntautui Suomeen.

Kongressijärjestelyt

Vastaajat saivat aiempaan tapaan yleisimmin tiedon kongressista kollegoilta. Edellinen kongressi ja Internet olivat seuraavaksi yleisimmät tiedon lähteet. Kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoittautui kongressiin 1 – 6 kuukautta etukäteen. Tärkein osallistumispäätökseen vaikuttanut tekijä oli edelleen kongressin ohjelman sisältö. Verkostoitumisen tärkeys osallistumisen syynä kasvoi runsaasti. Kongresseihin liittyviin järjestelyihin oltiin aiempaan tapaan hyvin tyytyväisiä.

Suomi kongressimaana

Hieman yli kolmannes ulkomaisista kongressivieraista oli käynyt Suomessa aiemmin. Suomea pidetään edelleen melko kalliina maana muihin kongressimaihin nähden. Suomalaisiin kongressikaupunkeihin oltiin tyytyväisiä ja lähes kaikki vastaajat arvioivat turvallisuuden erinomaiseksi, kun taas vapaaajanviettomahdollisuuksiin ei oltu niin tyytyväisiä. Valtaosa harkitsisi Suomea tulevaisuudessa myös lomamatkakohteena.

Delegaattien rahankäyttö

Työnantaja tai muu instituutio maksaa useimpien kongressidelegaattien kongressimatkan kulut. Delegaatit kuluttivat Suomessa rahaa keskimäärin 207 euroa vuorokautta kohden / henkilö.

Kongressien tulo- ja työllisyysvaikutukset

Kun lasketaan yhteen kansainvälisten kongressien järjestämisestä aiheutunut rahankäyttö, kongressidelegaattien kulutus Suomessa kongressimatkan aikana sekä delegaattien Suomeen kohdistuneet matkakustannukset kongressipaikkakunnalle, saadaan kongressien tulovaikutuksiksi vuonna 2010 yhteensä 72,0 miljoonaa euroa (vuonna 2007: 99,5 miljoonaa euroa). Kongressien vaikutus työllisyyteen oli suoraan 800 henkilötyövuotta ja välillisesti 1 202 henkilötyövuotta.

Delegaattitutkimus 2010
Publication: Helsinki: Finland Convention Bureau FCB, 2011
Corporate: Taloustutkimus Oy
Pages: 24 s.

Ladattavat