Kestävä kehitys matkailuyrityksessä

YK:n julistama kestävän matkailun kehittämisen vuosi 2017 päättyi, mutta meillä työ jatkuu.

Let’s make tourism a driver for realizing the SDGs!

UNWTO (World Tourism Organization) on julkaissut uuden verkkosivuston palvelemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG’s) saavuttamista matkailuelinkeinon toimenpiteiden tukemana. Verkkosivustolta löytyy esimerkkejä, työkaluja, keskustelupohjia, yhteistyömalleja, yhteistyötiloja ja aloitteita viedä matkailun kestävyyttä eteenpäin yhdessä.

Tutustu miten matkailualalla jokainen voi edesauttaa saavuttamaan Agenda 2030 tavoitteet tästä.

Miksi matkailuyrityksen tulisi toimia kestävästi?

Suomi on sitoutunut EU:n päätöksen mukaisesti vähentämään merkittävästi hiilipäästöjään seuraavien vuosikymmenten aikana. Työ ei siis pääty teemavuoden päätyttyä. Vähähiilisyys on myös EU:n rahoitusinstrumenttien tärkeä tavoite ja se on rakennerahastojen uuden rahoituskauden keskeisiä sisältöjä kehittämishankkeille. Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään toimenpiteitä asian edistämiseen. Siksi myös matkailussa tulee panostaa vähähiilisyyttä edistävien matkailumuotojen kehittämiseen.

Vastuullinen toimintatapa on matkailuyritykselle jatkossa yhä tärkeämpi tapa toimia ja kestävien valintojen näkyminen asiakkaan kosketuspinnassa on edellytys kilpailukykyiseen toimintaan. Tutkimukset osoittavat, että vastuullisesti toimivien yritysten asiakastyytyväisyys ja koettu laatutaso ovat korkeampia. Yritykset saavat myös merkittäviä kustannussäästöjä energiasäästöjen kautta. Matkailijoille tärkeimpiä kestävyyden osoituksia matkailupalveluissa ovat mm. vesi- ja energiatehokkuus, jätehuolto, paikallisten tuotteiden ja palveluiden käyttö, paikallinen työllistäminen, kulttuuriperinnön vaaliminen ja paikallisen väestön huomioiminen. Aikaansa seuraava matkailuyritys ymmärtää vastuullisten toimintatapojen merkityksen elinkeinonsa ja ympäristön tulevaisuudelle.

Matkailijat haluavat kestäviä palveluita

Asian tärkeys kasvaa Euroopassa huimaa vauhtia. Uusimman booking.comin asiakastutkimuksen mukaan 65% matkailijoista haluaa valita seuraavalla kerralla majoittuessaan ympäristöystävällisen majoituksen vs. 34%, jotka todellisuudessa viime vuonna yöpyivät ympäristöystävällisessä majoituksessa. Jopa 68 %:lla majoituksen valintaan vaikuttaa positiivisesti se, että majoitus on ympäristöystävällistä. (lähde: Booking.com’s 2017 Sustainable Travel Report) Myös muut tutkimukset ja trendit osoittavat matkailuyrityksen vastuullisen toimintatavan olevan asiakkaille yhä tärkeämpi tekijä. Täten kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen tulisi näkyä kaikessa Suomea koskevassa markkinointiviestinnässä. Vastuullisuus liittyy myös läheisesti päävetovoimamme luonnon kilpailuedun kirkastamiseen ja puhtauden hyödyntämiseen.

Kestävyyden ulottuvuudet

Ympäristöystävällisyyden, sosio-kulttuurisen ja taloudellisen vastuun tulee näkyä sekä teoissa että sanoissa ja siksi matkailuyrityksille suositellaan kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista kaikissa sen ulottuvuuksissa. Esteettömyys kuuluu olennaisena osana vastuullisuuteen ja edesauttaa kaikkien asiakkiden tasavertaista kohtelua.

Luonnon jatkuva hyödyntäminen matkailupalveluissa edellyttää ympäristö- ja sosio-kulttuuristen vaikutusten vahvaa hallintaa ja resurssista huolehtimista: toimintaa vastuullisesti luontoa ja kulttuuriympäristöä vahingoittamatta. Kestävän kehityksen käytäntöjen ulottaminen kaikkien matkailutoimijoiden päivittäiseen toimintaan mahdollistaa tulevaisuudessakin alueen elinkeinojen tasapainoisen kehityksen ja kannattavan liiketoiminnan sekä eri toimialojen kestävän rinnakkaiselon luontoa ja kulttuuriympäristöä vahingoittamatta.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on tuottanut KESMA-hankkeessa maaseutumatkailun liiketoiminnan kestävyyden kehittämiseen käsikirjan, joka soveltuu hyvin kaikille mikro- ja PK-yrityksille oppaaksi kestävään kehitykseen. Kestävyyden kompassi -maaseutumatkailuyrittäjän käsikirjassa kestävyyttä tarkastellaan liiketoiminnan näkökulmasta keskittyen kaikkiin kestävän kehityksen ulottuvuuksiin: kulttuuriseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Käsikirjan lisäksi on tuotettu työkirja. Molemmat työkalut löytyvät täältä.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on myös tuottanut vastuullisuuteen liittyviä oppaita hotelli- ja ravintolatoimijoille. Tutustu niihin tästä.

Tärkeimmät huomioitavat asiat kestävyyden osalta Suomessa

Ekologinen kestävyys

    • Jätteiden lajittelu, kierrätys ja jätemäärän todennettava vähentäminen.
    • Energian kulutuksen vähentäminen.
    • Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen.
    • Vedenkulutuksen todennettava vähentäminen.
    • Palveluiden tuottaminen ympäristöystävällisesti, jättämättä jälkiä ympäristöön ja kuluttamatta luontoa.
    • Vaikuttaminen luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.
    • Ympäristöjärjestelmän käyttöönotto yrityksissä.
    • Henkilökunnan kouluttaminen ympäristötietoiseksi.
    • Ruokahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen.
    • Luomu- ja kasvisruoan käytön lisääminen.
    • Ympäristöystävällisten puhdistusaineiden käyttö.
    • Kiertotalouden käytäntöjen omaksuminen.
    • Ilmastonmuutoksen hillintä / hiilijalanjälkilaskurin käyttö.
    • Viestintä ja asiakkaan näkökulma. Yritys viestii asiakkaille vihreistä valinnoista ja pyrkii näin saamaan heidät toimimaan vastuullisemmin.

Sosio-kulttuurinen kestävyys

    • Paikallisen kulttuuriperinnön suojeleminen ja vaaliminen, elinvoimaisuuteen vaikuttaminen. Matkailuelinkeino ei aiheuta toimillaan kulttuuriperinnön häviämistä.
    • Paikallisen kulttuurin kunnioittaminen ja aitous kulttuurin hyödyntämisessä.
    • Hyvinvointia ympäröivälle yhteisölle; osallistaminen ja vuorovaikutus paikallisten kanssa.
    • Paikallisyhteisön kunnioittaminen ja arvostaminen, paikallisyhteisön integrointi.
    • Paikallisen työvoiman palkkaaminen ja työntekijöiden oikeuksien huomioiminen.
    • Lähiruoan suosiminen.
    • Paikallisten tuotteiden kuten matkamuistojen sekä paikallisten palveluiden suosiminen.
    • Paikallisuuden ja suomalaisuuden näkyminen markkinoinnissa (totuudenmukaisesti).
    • Paikallisten elementtien hyödyntäminen matkailutuotteissa.
    • Matkailun hallinta ja rajojen luominen.
    • Perinteisten elinkeinojen ja matkailun tarpeiden sovittaminen (esim. maankäyttö).
    • Yhteistyön ja osallisuuden rakentaminen.
    • Yhteisön sisäisiin rakenteisiin kohdistuvien matkailun vaikutuksien todentaminen.
    • Viestintä ja asiakkaan näkökulma. Yritys viestii asiakkaille vastuullisuudesta ja pyrkii näin saamaan heidät toimimaan vastuullisemmin.
    • Sidosryhmäyhteistyöhön ja yhteistyökumppanien valinta: yritys valitsee yhteistyökumppaneiksi samaa arvomaailmaa noudattavia toimijoita.
    • Esteettömyys/tasavertaisuus/tasa-arvoisuus esim. henkilöstön/ asiakkaiden jne kohtaamisissa ja kohtelemisessa.

Taloudellinen kestävyys

    • Matkailusta muodostuvan tulon jääminen alueelle paikallisten yhteisöjen ja yksilöiden hyväksi.
    • Paikallisten työllistäminen.
    • Matkailuteollisuuden integroituminen paikallisyhteisöön, jotta hyöty jakautuu alueelle.
    • Kestävien investointien toteuttaminen (hiilijalanjälki ym.) ja yritystoiminnan pitkäjänteisyys.
    • Yritystoiminnan läpinäkyvyys.

Kestävän kehityksen liiketoiminnan sisäistämiseen on tarjolla erilaisia opintokokonaisuuksia, joissa voi syventää osaamistaan. Lyhyitä yrityksille tarkoitettuja päivän valmennuksia on tarjolla Visit Finland Akatemian partnerivalmentajaverkoston kautta. Lue lisää tästä.

Laajempia koulutuksia löytyy mm. ammattikorkeakouluista, kuten esim. JAMKissa alkamassa oleva matkailun vastuullisen tuotekehityksen opintokokonaisuus, josta lisätietoja tässä.

Kestävän kehityksen kriteerit

Vuonna 2017 oli YK:n julistama kestävän matkailun kehittämisen teemavuosi. Vuoden kunniaksi valittiin kärkituotekilpailussa kestävän kehityksen kärkiyritys.

Kilpailun voittajaksi valittiin:

Äksyt Ämmät

Perusteluna oli: Yritys on jo vuosien ajan tehnyt määrätietoista työtä kestävän kehityksen eri osa-alueilla. Yrityksellä on käytössään esimerkiksi vieraidensa hiilijalanjäljen kompensointi. Äksyille Ämmille on myönnetty pitkäjänteisestä työstään vastuullisen matkailun parissa TourCert-sertifikaatti.

Lisäksi kunniamaininnan kestävän kehityksen kärkiyritys-kategoriassa saivat:

Saimaa Holiday Oravi

Adventure Apes

Aavameri

Harriniva

Strömma

Kuinniamaininnan saaneet ovat hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka panostavat vastuullisuusviesintintään, tekevät yhteistyötä hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa tai ovat laatineet oman dokumentoidun ympäristöohjelman. Kilpailukriteerit löytyvät tästä linkistä.

Työkaluksi kestävyyteen on Visit Finlandin kärkituotekilpailun yhteydessä luotu kriteerit, jotka toimivat yrityksen apuna kestävien toimintatapojen omaksumisessa. Tutustu kriteereihin tästä.   

Älä unohda viestintää!

Olemme tuottaneet kaksi uutta opasta yritysten ja alueiden vastuullisuuden kehittämiseen: Vinkkejä vastuullisuusviestintään ja Työkaluja vastuullisuuteen ja viestintään. Vinkeistä poimit tuotteisiisi liittyviä argumentteja, joita voit hyödyntää omassa markkinoinnissa ja viestinnässäsi. Vastuullisen matkailuyrityksen käsikirjasta löytyy käytännön työkaluja vastuulliseen yritystoimintaan, kuten vastuullisen yrityksen suunnitelma, vastuullisen yrityksen sitoumus ja markkinointiviestinnän suunnitelma. Tutustu viestintäoppaaseen ja yrityksen viestintätyökaluihin tästä.

Matkailuyrityksen kestävyydestä viestintään on luotu myös Itä-Suomen yliopistossa tietopaketti. Linkki kalvosarjaan löytyy tästä.

Sertfioinneilla ja logoilla voi tiivistetysti kertoa asiakkaalle tekemästään ympäristötyöstä ja ohjelmat tuottavat yrityksille erilaisia työkaluja viestinnän avuksi. Erilaisia kestävän kehityksen indikaattoreita ja valmennuksia on tarjolla useita ja usein niihin liittyy myös sertifiointi. Kriteerien täytyttyä yritys saa sitä osoittavan logon käyttöönsä.

Barentsin alueella käytössä olevista laatu- ja vastuullisuussertifioinneista on tehty selvitys v. 2017. Jo pelkästään Pohjoismaissa on lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä ohjelmia ja järjestelmiä, joista vain muutamat ovat käytössä kaikissa Pohjoismaissa. Raportti löytyy täältä.

Suosittelemme lämpimästi jokaiselle kansainvälisille markkinoille tähtäävälle tai jo siellä toimivalle yritykselle jonkin kestävän kehityksen ohjelman noudattamista ja sertifiointia sekä sertifiointilogon mukaan ottamista yrityksen viestintään.

Katso lisää yleisimmistä Suomessa käytössä olevista kestävän kehityksen sertifioinneista sekä matkailutoimijoiden kestävän kehityksen ohjelmista; joukossa myös joitakin ulkomaisia, mm. Euroopan komission kehittämä European Tourism Indicators System (ETIS). Osa sertifioinneista on räätälöity matkailualan tarpeisiin, osa on yleisiä myös muilla toimialoilla käytössä olevia ympäristösertifiointeja. Myös kestävään kehitykseen erikoistuneet matkanjärjestäjät ja matkaportaalit ovat luoneet omia kriteeristöjään, joita on lueteltu alla. Lähes 800 matkailuyritystä Suomessa on jo mukana jossakin kestävän kehityksen ohjelmassa tai sitoutunut toimimaan vastuullisesti. Jos yrityksesi ei vielä ole omaksunut kestävää toimintatapaa, niin nyt on korkea aika siihen. Tutustu siis eri vaihtoehtoihin ja valitse itsellesi sopiva!

Tutustu myös Finland Congress Bureaun oppaaseen “Ympäristövastuullisen kokoustapahtuman manuaali“.